Lämpöä piisaa, pyykit ei kuivu ja melkoisen usein, eli jatkuvasti olisi mukava ottaa viintä.
Mikä ilmaston lämpeneminen?
Illalla ajattelin pujahtaa valkkarin kanssa ystäväni Satun luo nautiskelemaan hänen uudesta kämpästään - hänen ensimmäisestä omasta asunnostaan. Olin katsomassa asuntoa makutuomarina samana päivänä, kun Satu tekikin sitten kaupat. Päivä oli erityisen helteinen, mutta huoneisto aivan ihanan viileä ja hiljainen. Tämä hillokellarimainen viileys aiheuttaa pientä kateutta minussa, joka hikoilen asunnossani, jonka jokaisesta ikkunasta aurinko pääsee porottamaan päivän aikana. Aamuaurinko nousee makkarin puolelta, kiertää keittiön ja olohuoneen ohi ja illalla voi parvekkeella istua myöhään syksyynkin ilta-auringosta nautiskellen. Mutta voi video, nyt on kuuma!
Vanhempani ovat remontoineet koko kesän isäni lapsuudenkotia ja joutuivat muuttamaan remontin keskelle kuun vaihteessa. Omasta lapsuudenkodistani jouduimme siis luopumaan, mutta mummula on minulle melkein yhtä rakas, joten "Muumitalon" menettäminen ei tuntunut niin musertavalta. Pesukone heillä on edelleen kytkemättä, joten pyykkiä raahataan meikäläiselle ja 13-vuotias vanhuskoiramme on viettänyt kämpilläni kolmisen viikkoa evakossa. Eikä se pyykki saakeli kuivu, ku on niin hemmetin kosteaa. Seuraavaksi kuvia koirastamme ja lapuudenkodistani.
Kesän kuumuudessa ihaninta on se, ettei tarvitse raahata takkia tai muita pitkähihaisia jatkuvasti mukana. Kesässä muuten rakastan sen valoisuutta. Tunnustan kuitenkin - olen talvi-ihminen. Viime talvena nautiskelin paksuista kinoksista ja paukkupakkasista, unohtamatta Kamikaze-pyöräilyä, josta postasinkin talven pimeinä hetkinä.
Mummultani olen perinyt hänen vanhan, mutta hyvin pidetyn ompelukoneensa, joka ei valitettavasti ole päässyt käyttöön vielä muutamia pikkuprojekteja lukuunottamatta. Googlailin sovitusnukkeja ja uuteen minulla ei mitenkään olisi varaa, mutta huuto.net:stä löytyi muutama edullinen. Laskeskelin kuitenkin yksi+yksi ja matkakuluineen hinnaksi tulisi tällä hetkellä kukkarolleni liikaa. Jatkoin googlaamista ja löysin mukavan blogin "Olipa kerran koti", josta löytyi helppo ohje oman kokoisen sovitusnuken tekemiseen. Merkitsin tämän pieneen punaiseen vihkooni, johon kirjoitan ylös asioita, jotka aion toteuttaa. Voitte vaan uskoa, kuinka kuumaa kamaa vihko on muutaman oluen jälkeen...
Tähän viikonloppuun päättyykin renttuilu, koska ensi viikolla alkaa taas tanssi, eikä normi kalsarikänneille keskellä viikkoa ole sijaa. Olen ollut kyllä laiska kirjoittamaan kännireissuistani tänä kesänä. Nyt kun opiskelijabiletyskausi taas syyskuussa jatkuu, lupaan postailla bileistä paljon - tämä nimittäin saattaa olla viimeinen opiskelijasyksyni vähään aikaan. Meinasin siis valmistua jouluna. Silloin pitää varmaan vähän muuttaa blogin esittelytekstiä, mutta muuten en ajatellut lopettaa ryyppäämistä. Katsotaan sitten keväällä taas pyrkimisiäni, koska koen itseni liian nuoreksi lopettamaan opintoni tähän pisteeseen ja muutenkin nämä opinnot ovat olleet itselleni kompromissi, jonka tekemiseltä en oikein voinut, eikä minun kannattanut välttyä.
Olkaapahan tutut yhteydessä tänään, jos suuntaatte Turun yöhön!=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti