Kukaan ei voi välttyä tietyltä määrältä negailupäiviä per vuosi. Toiset vuodet koostuvat positiivisemmista tapahtumista kuin toiset ja usein erityisen raskaat vuodet jäävätkin mieleen pitkäksi aikaa.
Itse olen lamaantuvaa tyyppiä; kun eniten v*****aa en pysty suoriutumaan melkein mistään, enkä saa oikeastaan mitään aikaiseksi (tai korkeintaa vahinkoa). Negailu vaikuttaa itseeni varsinaisen raskaalla kädellä ja päälläni leijuu kaikkien muidenkin huomaama harmaa pilvi. Ärähtelen, murahtelen, poljen jalkaa ja kiroilen erityisellä vimmalla. Uskottelen itselleni, että olo ei enää ikinä voi muuttua positiiviseksi, enkä enää koskaan saavuta mitään ja näen huomisen vain huonompana päivänä. Näin kuitenkin harvemmin on.
Varsinkin keväällä ketuttaa vähemmän ja itsensä on helpompi repiä ylös orastavasta ahdistuksesta. Tällaisina aurinkoisina päivinä voi harrastaa positiivista propagandaa ja kiskoa naamalleen väkisin hymyn, joka muuttuu useimmiten helposti myös auringoksi korvien välissä. Mitä kummaa minä tässä stressaan ja veuhkoan? Ajattelen, että rihän näille asioille voi juuri tällä sekunnilla mitään ja huomaamattani nämä toiset, positiiviset ajatukset valtaavat mieleni täysin. Jes, onnistuin vetäisemään vaaleanpunaiset aurinkolasit silmilleni! Itsepetosta tai ei, negailu on raskaampaa kuin naiivi pirteily.
Toverit - on aika toteuttaa positiivista propagandaa!
Minkälaista on oma henkilökohtainen positiivinen propagandani?
a) Musiikkia ja ympäristön viihtyvyyden maksoimoimista.
Pistän esimerkiksi Bassoradion soimaan ja avaan/suljen verhot. Jos ulkona paistelee aurinko, on parempi maksimoida sen pirteyttävä vaikutus ja avata verhot sepposen selälleen. Jos ulkona vallitsee perusankeus, on parempi yrittää olla näkemättä tätä, linnoittautua omaan rauhaan ja blokata harmaus verhoilla. Mikäli kämppä on sotkuinen, puristan itsestäni sen verran voimaa, että saan raviattua suurimman epäsiisteyden ympäriltäni. 
b) Laadukasta ravintoa.
Syön ravinteikasta ruokaa, joka antaa minulle energiaa ja vaatii mahdollisimman vähän ruoansulatukseltani, kuten smoothien ja jonkin leppoisan lounaan, kuten salaatin tai jonkin muun kasvispitoisen setin.
c) Inspiroivia henkilöitä.
Saatan lukea jonkun henkilön menestyksestä kertovan artikkelin tai selailla itseäni kiinnostavasta aiheesta kertovia blogeja. Joskus katson itseäni inspiroivan leffan (se Coco Chanelista kertova Audrey Tautoun versio on aika jees tähän tarkoitukseen).
d) Positiivisten asioiden ajattelua.
Ohjaan itseni tiedostetusti ajattelemaan positiivisia asioita. Fiilistelen jotain "kevyitä" aiheita, enkä yritä väkisi selvittää juuri sinä päivänä kuukauden budjettiani (ellei se ole täysin pakollista!). Usein patistan itseäni ajattelemaan sellaisia aiheita, joista minulle tulee mukava mieli, kuten unelmieni päivää (joko vapaapäivää tai työpäivää, ei sillä väliä, kunhan inspiroidun).
e) Aineita.
Juon kahvia, teetä tai pakuriateetä (esim. tänään olen vetänyt aamulla kunnon "kahvikännit" ja tässä iltapäivällä siemailen kolmatta kuppia mustaa teetä). Olen ollut viime ja tällä viikolla myös kohtuullisen koukussa pähkinöihin.
f) Itseni kuuntelemista.
Jos esimerkiksi illan balettitunti tuntuu jotenkin ylivoimaiselta, pistän muutaman balettivideon Youtubelta pyörimään ja tunnustelen saako se minut tänään innostumaan vai onko turvallisempaa jättää illan reenit välistä. Harvemmin pakotan itseäni urheilemaan, sillä omalla kohdallani "liikunta" on aina ollut elämäntapa, ei pakkopullaa, jolla muokkaan kehoani. "I do sports. Not try to be the best at exercising." (Kenny Powers, Eastbound & Down)
g) Mielekästä puuhastelua.
Melko usein ulkona käyskentely ja valokuvaaminen saa minut paremmalle tuulelle. En tiedä mikä sen tekee, ehkä luonnossa liikkuminen ja hapen ottaminen, pääasia on kuitenkin, että sen tuntuu pirun hyvältä!
Jengi on tykännyt hiihtää tänä talvena jäällä erityisen paljon. Itse olen melko kehno hiihtäjä, enkä edes omista lajin suorittamiseen vaadittavia välineitä. Jos pitäisin hiitämisestä, se olisi tällaisilla keleillä varmasti mielettömän kivaa!
Positiivista propagandaa voi harrastaa ihan kokeilumielessä tai tositarkoituksella. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, mutta älä ruoski itseäsi aluksi liikaa. Mikäli homma ei lähde lentoon ja fiiliksesi murenee entisestään, unohda positiivisuus siltä päivältä kokonaan. Välillä saakin kismittää ja tämä on sallittua myös muutaman päivän putkina. Elämä saattaa myllätä ja heittää lokaa silloin tällöin niin suurella äyskärillä, ettei siinä paljon positiivistelu auta. Mikäli kuitenkin huomaat aamulla vain "nousseesi väärällä jalalla" itse toteuttamasi positiivinen propaganda saattaa käynnistää päivän hyvin eri tavalla kuin mitä se herätessäsi lupailee.
Toverit - positiivinen preopaganda voi pelastaa päiväsi ja voit omalla positiivisuudellasi lietsoa sitä ympärillesi täysin huomaamattasi. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti