26. syyskuuta 2011

Siis miten tylsää ihmisellä oikeasti voi olla?!

Toista blogiani seuranneet ovat luultavasti jo kartalla siitä, että loukkaannuin tanssitunnilla ja olen kainalosauvojen vankina. Mulla on niin tylsää, etten olisi tällaista tylsyyttä uskonut kokevani koskaan.

Kyse ei ole siitä, ettenkö voisi tehdä ja teenkin paljon asioita päivittän. Kuitenkaan nämä asiat, joita voin tehdä (katsoa leffoja, olla tietokoneella, lukea kirjoja...) eivät tyydytä minua ollenkaan. En todellakaan ole ihminen, jonka täytyy olla jatkuvasti menossa ja touhuamassa kaikkea, mutta nyt kun elämääni on näin rajoitettu, alan ahdistua enkä osaa nauttia lunkista olosta, josta siis muuten nauttisin täysin siemauksin.

Siemauksista puheen ollen, nyt voisi joku sutjakka valkkari maistua herra J:n valmistaman suppilovahverorisoton kanssa. Ä toi eilen ison kasan suppilovahveroita, joita I oli ollut keräämässä ja sai kuulemma oikein muovipussillisen.

Nyyh ja mööf, ihan tylsä postaus, sori. Pakko vaan vähän avautua...

Tumblr_la4vv6vscq1qaxm50o1_500_large
Kuva WeHeartIt


P.S Hei, heti tuli kyllä vähän parempi fiilis, kun tänne hieman oloani avasin. Kiitos ja kumarrus!

Ei kommentteja: