Onnea kaikille yrittäjille, on Yrittäjän päivä!

Seurasin Ylen Aamu-tv:n lähetystä aamulla, koskas muulloinkaan. Teemana oli yrittäjyys näin Yrittäjän päivän kunniaksi. Hampaita kiristellen kuuntelin samoja ennalta arvattavia kliseitä, joita jokainen suomalainen (yrittäjä tai ei) heittelee ilman, että asiaa sen kummemmin on paneutunut pohtimaan. "Yrittäminen on raskasta, sille pitää antaa kaikkensa, yrittäjä ei vapaapäivää näe, kannattaa käydä valtion yrittäjyyskursseja...". Hei, yrittäjiä on yhtä monta erilaista kuin on yrityksiäkin!

Yrittäjät voidaan kuitenkin karkeasti jakaa kahteen osaan:

1. Ns. elämäntapayrittäjät/itsensä työllistäjät ovat yrittäjiä, joiden yritys ei pyöri passiivisesti ilman heidän työpanostaan. He ovat myös valinneet tilanteen (tai ajautuneet siihen), että haluavat työskennellä yrityksessään päivittäin. Heidän työpäiväänsä koostuu yrityksen arkirutiinien pyörittämisestä, eikä aikaa jää niin paljon innovatiiviselle ajattelulle. Heidän on vaikeaa jakaa päävastuutaan toisille ja siksi he ovat tavoitettavissa jopa lomamatkoillaan. Tällaisina suomalaiset yleensä näkevät yrittäjät.

2. Kohti passiivista kassavirtaa menevät yrittäjät/kasvuyritystä rakentavat yrittäjät. Yritys saattaa vaatia varsinkin alkutaipaleellaan valtavia ponnisteluja, sillä yrittäjä haluaa päästä tilanteeseen, jolloin hänen ei tarvitse työskennellä päivittäin. Tällainen yrittäjä on luonteeltaan myös avoimempi mitä vastuunjakamiseen tulee. Yrittäjä ympäröi itsensä itseään "fiksummilla" ihmisillä ja keskittyy tekemään pelkästään sitä missä on paras. Yleensä tällaisen yrittäjän yrityksellä on taipumus kasvaa ja laajeta, koska maalaisjärjelläkin ajatellen - yrittäjä keskittää voimavaransa asioihin, joissa on vahva.

Kumpikaan tyyppi ei ole huonompi tai parempi, mutta yrittäjän kannattaa jo hyvin varhaisessa vaiheessaa päättää, minkälainen yrittäjä hän haluaa olla.

Suomessa vihataan, pelätään ja vieroksutaan epäonnistumista. Täällä kerrottavat yritystarinat ovat yleensä vain hetkestä, jolloin onnistunut yritys on perustettu, ei niinkään samaisen yrittäjän lukuisista epäonnistumisista. Epäonnistuminen tai tavoitteesta jääminen on suhteellisen todennäköistä, vaikka idea olisi minkälainen. Suomalaiset ottavat nihkeästi vastaan uusia yrityksiä ja tämä taas ei ole yrittäjän vika. Vaikka hommat hoitaisi kuinka hyvin, tulos saattaa kusta. "Epäonnistumisesta oppii kuitenkin aina jotain" ei ole huonompi liirumlaarum, vaan totta kuin potta. Se on kuitenkin luuseri, joka epäonnistumisen pelossa jättää kokonaan yrittämättä.

http://vidapratodavida.tumblr.com/post/9796839930

"Yrittäminen on elämäntapa" on toisaalta totta, vaikka yrittäjyyttä tekisikin sivutoimisesti. Oman itsensä likoon laittaminen, innovatiivisuus ja suurten ongelmien ratkaiseminen tekee ihmisestä vahvemman. Kun kerran on yrityksen pystyyn laittanut, ei moni muu asia tunnu enää niin mahdottomalta, saati pelottavalta. Yrittäjyydestä tulee identiteetti ja tätä kautta voisi puhua siis elämäntavasta tai ehkäpä enemmänkin elämän asenteesta. Yrittäjäksi ryhtyminen on kuin kihlautuisi itseluottamuksensa kanssa - mikäli se on huono, tulos on saatanasta, mutta jos se on korkealla, liitto kantaa käsittämättömällä voimalla kaikkien muurien ja ennakkoluulojen yli. Suosittelen jokaista perinteiseen työuraan kyllästynyttä harkitsemaan yrittäjyyttä. Ideoita on kaikkialla. Sen ei tarvitse olla superseksikäs tai jokin aivan uusi innovaatio, toteutus on se, joka ratkaisee.


Onnea yrittäjät!