Pidän muodista ja erityisesti minua kiinnostaa muodin maailma, kulissien takaiset ihmiset ja inspiraatiot. Siinä on vaan jotain niin kiehtovaa, jotain salaperäistä. Kiehtova on kuitenkin väärä sana kuvaamaan esimerkiksi H&M:ää. Kulutusblogit nimenomaan, huolimatta siitä, että kutsuvat itseään muotiblogeiksi, esittelevät niin sanottuja rätei ja lumpui, eivätkä ikinä kirjoita esimerkiksi suosikki muotisuunnittelijastaan. Kulutusblogien päämääränä on esitellä päivittäisiä ostoksia ja jauhaa jotain keskinkertaista löpinää päivän kuulumisista. Kulutusbloggaajista on huomaamattaan tullut vaatebisneksen ilmaisia markkinatorvia, jotka vielä suoltavat itsekin rahaa tiettyihin ketjuihin aivan tolkuttomia määriä. Olen tutustunut ns. affiliate-markkinointiin, johon muutamat kulutusblogit ovat ymmärtäneet lähteä mukaan. He siis mainostavat jotain kauppaa, esim Nellyä sivullaan ja voivat sitä kautta saada pienen provision, jos joku henkilö klikkaa mainosgädgettiä.
Kulutusblogit ovat oksettavin ja toisaalta herättävin ilmiö nykymaailman kulutusbuumista. En koe itseäni minimalistiksi ja olen itsekin seurannut tiettyjä kulutusblogeja syystä ja toisesta, mutta rajansa kaikella. Uusia kulutsblogeja syntyy kuin sieniä sateella ja taas eräs tyhjiötään täyttävä nuori nainen saa alkaa ruiskuttamaan itseensä säännöllisesti päivittäisen annoksensa. Kuluttamisesta on tullut huume - huume, jolla täytetään tyhjiötä. Ihminen on aina tiennyt, tai häntä on ainakin kautta aikojen opetettu tietämään, että raha tai materia ei tee onnelliseksi. On hyvin vaarallista lähteä kulutusleikkeihin mukaan. Sieltä saa sitten rämpiä useamman vuoden pois, yleensä luottotietomerkinnän siivittämänä.
Kyllä hemmetti tavallisten, arkipäiväistenkin asioiden pitäisi tuntua joltain. Siihen ainakin ihmisten pitäisi pyrkiä. Tämän takia yritän toitottaa myös oman intohimonsa löytämisestä. Sen löydettyäsi, tyhjiösi on aina täysi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti